Emil Zátopek, tšekkoslovakialaisen urheilun legenda

Kenkätehtaasta urheilukentälle

Emil Zátopek syntyi Kopřivnicen kaupungissa Määri-Sleesian alueella köyhään monilapsiseen perheeseen. 16-vuotiaana hän alkoi työskennellä kuuluisassa Baťan kenkätehtaassa Zlínissa ja opiskeli samalla Baťan oppilaitoksessa. Siellä hän osallistui juoksukilpailuun ensimmäistä kertaa, ja jo silloin hänen lahjakkuutensa huomattiin. Vuonna 1944, vain kolme vuotta juoksu-uransa aloittamisen jälkeen, hän rikkoi tšekkiläiset ennätykset 2000, 3000 ja 5000 metrin juoksuissa.

Satupekan huippuhetket

Ensimmäistä kertaa Zátopek osallistui olympiakisoihin vuonna 1948 Lontoossa, missä hän voitti kultaa 10 kilometrin juoksussa ja hopeaa 5 km:n juoksussa. Seuraavana vuonna hän rikkoi kahdesti 10 km:n juoksun maailmanennätyksen, ja journalistien kyselyssä hänet valittiin maailman parhaaksi urheilijaksi.

Hän sai kyseisen tittelin vielä kaksi kertaa tämän jälkeen, eikä ihme: ennätyksiä ja kultamitaleita kertyi tasaiseen tahtiin. Hän teki ennätyksiä myöhemmin myös 5 km:n (1954), 20 km:n (1951), 25 km:n (1952 ja 1955) ja 30 km:n (1952) juoksuissa sekä tunnin juoksussa, jossa hän rikkoi maailmanennätyksen kahdesti vuonna 1951.

Historiaa Zátopek kuitenkin teki vuonna 1952 Helsingin olympialaisissa, jolloin hän rikkoi kolme olympialaisten ennätystä – 5 ja 10 kilometrin juoksussa sekä maratonissa, johon hän päätti osallistua viime hetkellä.

Kansansankarista työmieheksi

Erikoisesta juoksutyylistään ja kasvonilmeistään tunnettu «Tšekin veturiksi» kutsuttu kestävyysjuoksija käytti myös erikoisia treenimenetelmiä. Hän saattoi esimerkiksi laittaa jalkaansa painavat sotilassaappaat erityisten juoksukenkien sijaan. Näin hän kilpailuissa kuulemma saavutti kevyiden jalkojen tunteen. Joskus hän treenatessaan kantoi selässään vaimoaan Danaa, joka muuten oli myös huippuluokan urheilija ja olympiamitalisti (hän voitti muun muassa kultaa keihäänheitossa vuoden 1952 olympialaisissa ja hopeaa vuonna 1960).

Zátopek joutui sairaalaan vuonna 1956, mutta osallistui siitä huolimatta vielä maratoniin ja sijoittui kuudenneksi. Kaksi vuotta myöhemmin hän lopetti juoksemisen kokonaan. 60-luvulla hän työskenteli puolustusministeriössä, mutta vuoden 1968 poliittisten tapahtumien myötä hänet irtisanottiin. Sen jälkeen hän työskenteli geologian parissa ja Tšekkoslovakian liikuntaopetuksen liitossa.

Urheilijan maine jäi elämään

Emil Zátopek sai vuonna 1975 ensimmäisenä tšekkoslovakialaisena urheilijana kansainvälisen Fair Play -palkinnon. Kuolemansa jälkeen vuonna 2000 hänelle myönnettiin myös Pierre de Coubertin -mitali.

Zátopekia muistetaan nykyään muun muassa järjestämällä vuosittain hänen syntymäpäivänsä tienoilla juoksukilpailu. 22 kilometrin juoksu alkaa urheilijan synnyinkaupungista Kopřivnicesta ja päättyy Rožnov pod Radhoštěm -kylän kuuluisaan ulkoilmamuseoon, jonka lähellä sijaitsee urheilijan hauta.

Emil Zátopekista ja hänen vaimostaan Danasta on myös tehty Zátopek-niminen elokuva, joka sai ensi-iltansa vuonna 2021.